Pihassani on pitkään ollut vihreän keltainen Renault (ei kuvassa, joskin kuvankin auto kokee ennen pitkää saman kohtalon). Se on hieno henkilöauto. Patonkimaan insinöörit ovat tehneet 4/5 upeasti ja 1/5 surkeasti. Keskiarvo on siis hieno/hyvä.
Harmi vain, että autolla ei voi ajaa. Se on romu. Romuauto. Romuautolla ei voi ajaa, koska käynnistyksenestoa ei saa pois. Joku sähkövika, jonka korjaaminen ei onnistu autokorjaamolla. Täytyisi lennättää joku megaluokan ekspertti roplaamaan auto kuntoon maailmanluokan hintaan.
Autolla ei ole paljoa arvo jäljellä, joten sitä ei kannata korjata. Auto toimii mutta se ei lähde käymään. Ainoa vaihtoehto on auton romutus. Auton romutus on ilmeisesti hyvää bisnestä mutta itse olin lähinnä tyytyväinen, kun joku haki auton ilmaiseksi pois. Ehkä jätin rahaa pöydälle, kuten sanonta kuuluu.
Mitä auton romulle sitten tapahtuu? Ehkä siitä viedään kaikki käyttökelpoiset osat ja myydään kalliilla tarvitseville? Ehkä joku sittenkin osaa korjata sähkövian parissa minuuttissa kiertämällä käynnistyksen eston nipsaisemalla johdot poikki? Ehkä auto kohtaa kohtalonsa: valtava hydraulinen puristin rusentaa sen pieneksi kuutioksi, joka sitten sulatetaan. Sitten joku käyttää magneettia ja lopulta alkuaineet erotetaan toisistaan sentrifugissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti